Retkipaikka.fi on pyöräillyt Märynummella. Lue lisää
Märynummi on hiekkapohjaista nummea, kuten nimikin jo kertoo. Luonto ympäröi meitä ja metsä on täynnä polkuja, merkittyjä ja merkitsemättömiä. Salaisiin päin aukeaa kyläyhdistyksen ylläpitämä retkeilyreitti (noin 5km) joka on saanut kiitosta siisteydestään ja merkinnöistään.
Märynummen kylän historia on vaiheikas. Alueella on muinaisia asuinsijoja ja kuppikiviä, sekä uudempaa historiaa 1800-luvun lopun sotilaskasarmialueella. 1920-luvulla alueelle perustettiin piirimielisairaala, jonka kaunis puisto rakennuksineen houkuttelee kävelylle. Sairaalan alueella on 1940-luvulla pystytetty vuoden 1918 tapahtumien muistomerkki.
Länteen päin mentäessä löytyy kuppikiviä ja Klinkan luonnosuojelualueet Ammakon kylässä. Klinkankoskella on näkyvissä vielä vanhan sillan rauniot ja jäänteitä myllystä. Kyläyhdistys niittää polut kuppikiville. Kuppikivet ovat museoviraston suojeluksessa.
Kylän nimi on peräisin kartanonherroilta
Märynummen kylä muodostuu kahdesta rekisterikylästä: Märyn ja Nummen kylistä. Kun kylien asutus 1900-luvulla kasvoi yhteen, alettiin käyttää nimien yhdistelmää. Halikko-Auramaantien länsipuolella sijaitsee Märyn kylä ja itäpuolella Nummi. Nummen kylän nimen selitys on helppo: kylä sijaitsee hiekkaisella, jääkauden jälkimainingeissa muodostuneella nummella.
Paikannimiä tutkinut Ilmari Kosonen esitti Märynummen kyläyhdistykselle seuraavan arvion Märyn nimen historiasta: ”Märy on ruotsia. Se on ruotsalaisten kartanonherrojen antama nimi karulle paikalle, josta on annettu 1200-luvulla torpanpaikka. Nimi Märy tarkoittaa: Mjäryd röjningen vid mjälen där ordet mjäle betyder lös fin sandjord. Eli hiekkamaalle tehty uudisraivio, missä sana mjäle tarkoittaa ’löysää hiekkamaata’. Juuri tuollaistahan paikan maa tosiaan on. Asiakirjoissa nimi on vaihdellut vuodesta 1432 alkaen väärissä muodoissa, mutta on sitten löytynyt hyvin lähellä alkuperäistä muotoa oleva ’suomalaislyhennys’ tuosta alkuperäisestä nimestä.”
Nykyisin usein puhutaan Märystä, vaikka tarkoitetaan molempia rekisterikyliä. Tähän syynä lienee vain nykyihmisen laiskuus. Jotkut paikalliset ovat kyllä tarkkoja siitä, kummasta kylästä puhutaan. Ja hyvä niin, että kylän ja sen nimen historia säilyy mielissä. (Lähde Ei hullumpi-lehti 2/2018).